Tunnisteet

12 apostolia (1) Aasia (1) Adelaide (1) aerobic (2) Alice Springs (1) arvoitus (1) Australia (13) automatka (1) Ayer's Rock (3) Backpackers Hostel (1) benji-hyppy (1) big brother (1) bloggaus (6) Blue Lagoon (1) body attack (2) body pump (1) Brandon Sanderson (1) Broken Hill (1) buzz (1) Christchurch (1) Cold Rock Ice Creamery (1) Coober Pedy (2) delfiini (1) Deutchland (1) duck face (1) elektroniikka (2) elintaso (1) elokuva (1) ennustaminen (1) eutanasia (1) Fidzi (4) Fiji (1) Flinders Ranges (2) Geelong (1) haiku (1) hintataso (2) hostelli (1) ikoni (1) journalismi (1) kajakki (1) karma (1) Kata Tjuta (1) kenguru (1) Keski-ikäiset naiset (1) KFC (1) kirjoituskilpailu (1) kotiinpaluu (1) Kuinka kuulostaa älykkäältä (2) kulttuurishokki (2) kuu (1) lapsuus (2) Leivänheitto (1) lemmikkieläin (5) logo (1) lucid dreaming (1) Maalarinteippi (1) Mars (1) matkailu (1) matkakertomus (2) matkapuhelin (1) matkatavarat (1) Melbourne (1) Memorial Hall (1) muistelmat (2) muistot (1) naapurikateus (1) Nadi (1) Nevis Arc (1) Nevis Bungy (1) Newcastle (13) Newsweek (1) nisäkkyys (1) oopperatalo (1) opaalit (1) opas (1) Orroroo (1) pikaruoka (1) poliisi (1) Port Macquarie (1) prototyyppi (1) road trip (16) Road Trip Vol. 2 (2) Robert Jordan (1) runous (1) ruoka (4) Saksa (1) saksalaiset (1) selkouni (1) seurapiirit (1) shoppailu (1) sijamuodot (1) sosiaalisen median pelisäännöt (1) Sun Moon lake (1) suomen kieli (6) Suomi (2) Sydney (4) Taipei (11) Taipei 101 (1) Taipei Zoo (1) Taiwan (4) Torquay (2) tuo kaunis kieli (1) Uluru (5) Uusi-Seelanti (8) vaatetus (1) vaihto-opiskelu (3) Vesa Keskinen (1) vihannekseksi muuttuminen (1) vihannes (1) Viisikko (1) Wheel of Time (1) word of mouth (1) yliopisto (1) ystävät (1) yöelämä (4)

lauantai 4. joulukuuta 2010

Kavaa ja taskuvarkaita

Tänään kävimme tutustumassa Fidzin kolmanneksi suurimpaan asutuskeskukseen, Nadiin. Aurinko porotti ja lämmintä oli ainakin kolmekymmentä astetta. Kaupungissa oli sopivasti Bula-festivaali, joten paljon ihmisiä oli liikkeelle.

Kun ensimmäisen kerran ajoimme kaupungin läpi, se näytti rikolliselta ja rähjääntyneeltä. Päivänvalossa se ei näyttänyt aivan niin pahalta, mutta se ei silti ole paikka, johon haluaisin jäädä auringonlaskun jälkeen.

Kiertelimme Simonin kanssa toreilla ja kaupungin kaduilla. Eräs mies lyöttäytyi seuraamme ja tarjoutui näyttämään meille, missä posti sijaitsee. Kädessäni oli pari kirjekuorta, jotka minun piti lähettää. Pian eräs nainen liittyi joukkomme, ja seurasimme heitä kuin lehmät menossa teuraalle. Mies näytti meille oman käsityökauppansa ja sanoin, että minun pitää lähettää nämä kirjeet ensin.

Hän näytti postitalon, mutta se oli kiinni ja hän kutsui meidät kaupalleen juomaan kavaa. Kava on paikallisesta juuresta uutettu juoma, jota maistoimme ensimmäisen kerran saarilla. Se maistuu mutaisalta vedeltä ja sen on tarkoitus rentouttaa. Saavuimme kaupalle, joka sisältä näytti ihan kunnialliselta. He tarjosivat meille kavaa ja istuimme seremonian läpi.

”Kava on ilmaista, ystävältä ystävälle”, he sanoivat, ”mutta katselkaa toki ympärillenne kun seremonia on ohi.” Kiertelimme kaupan läpi ja ainoa asia, jonka halusin ostaa, oli iso tiikerihain hammas. Olen kerännyt hainhampaita ympäri eteläistä pallonpuoliskoa, mutta tämä oli hinta-laatusuhteeltaan paras, joten ostin sen. Hipsimme kaupasta ulos ja vannoimme, että emme enää hyväksy apua keneltäkään.

Seuraavaksi palasimme kentälle, johon oli pystytetty kaikkia turvallisyyssäädöksiä uhmaavia huvipuistolaitteita. Ostin kojusta kokiksen ja kun olin maksamassa sitä, tunsin nykäisyn lompakossani. Katsoin vierelleni ja näin, kuinka tiskille ilmaantunut mies yritti olla mahdollisimman huomaamaton. Jos olisin katsonut häntä pitempään, hän olisi varmaan alkanut vihellellä.

Itse olen selvinnyt matkasta aika vähillä tappiolla, mutta Simon huomasi tänään, että Blue Lagoonin matkatavarasekoilun jälkeen häneltä puuttuu myös shortsit. Takkiin tuli sillä reissulla päälle sata dollaria.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti