Viimeinen kerta kun paikkaan pyörän renkaan, viimeinen kerta kun maksan tästä talosta vuokraa, viimeinen essee, viimeinen kerta kun pesen vaatteeni kylmällä vedellä. Kun vaihto-opiskelu alkaa lähetä loppuaan, päivät täyttää kokoelma viimeisiä. Jotkut niistä ovat myönteisiä, jotkut saavat minut tuntemaan, etten halua vielä lähteä.
Asun Leonora Pdella enää kaksi viikkoa. Kun tulin, ajattelin, että olen täällä joulukuun loppuun asti. Nyt puolestatoista kuukaudesta on tullut pari lyhyttä viikkoa. Olen silti tyytyväinen suunnitelmiin, jotka olemme tehneet. Fidzillä lomailu on varmasti sopiva tapa rentoutua ennen paluuta arjen vastuiden pariin. Ehkä sisälläni asuva esiteini löytää viimein ihailemansa Robinsoe Crusoe -saaren.
Tänään palautin viimeisen ison esseen. Tänään muokkasin myös viimeisen palautettavan tehtävän melkein valmiiksi. Sen jälkeen laitoin koulukirjat sivuun, nostin jalat parvekkeen sohvan käsinojalle ja aloin lukea kirjaa. Kirja ei ollut mikä tahansa kirja, vaan edellämainitun esiteinin hartaasti odottama Ajan Pyörän 13. englanninkielinen osa, Towers of Midnight. Siitä enemmän myöhemmin.
Kun pidin lukemisesta taukoa, kaivoin esiin piirtolehtiön ja kokeilin, joko olen oppinut piirtämään. Kun huomasin, että taito ei ole maagisesti kasvanut, katsoin tietokoneelta How I Met Your Motheria. Noin kuuden jakson jälkeen aloin kirjoittamaan tätä kirjoitusta.
Aurinko laskee. Lämmintä on vielä 23 astetta, mikä päivän kuumuuden jälkeen tuntuu miellyttävältä. Olen istunut parvekkeella koko päivän. Ilman huolia, ilman kiirettä. Viimeistä kertaa.
Tarkemmin ajateltuna ehkä teen saman uudestaan huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti