Tanssi, tanssi, tähtönen

Kuudes päivä
29.9.2010

Heräsimme 4.30, jotta varmasti näkisimme auringonnousun. Liityimme pitkään jonoon, joka odotti puiston porttien edessä. Ajoimme näköalapaikalle ja sulauduimme monipäiseen joukkoon, joka seisoi kamerat tanassa punaisen kiven edessä.

Aurinko nousi ja sen säteet valaisivat Ulurun hiljalleen. Maisema oli hieno, mutta luulen, että kunnon punainen auringonlasku saisi kiven todella hehkumaan. Kun spektaakkeli oli ohi, ajoimme lähemmäs kiveä ja pysäköimme auton. Kiven ympärysmitta on noin kymmenen kilometriä ja oppaassa luki, että sen kiertämiseen kannattaa varata kolme tuntia.

Kylmä erämaan aamu muuttui kuumaksi erämään päiväksi, kun lähdimme kulkemaan Ulurun ympäri. Yllättäen aivan kiven vierestä löytyi vettä, luolamaalauksia ja muita näkemisen arvoisia paikkoja. Tim ja Michael kapusivat kiven päälle hiukan, minä tyydyin ihailemaan sitä alempaa.

Kaiken kaikkiaan Uluru oli näkemisen arvoinen ja olen iloinen, että matka suuntautui sinne. Ainoa harmittava asia oli, että kamerastani loppui akku enkä saanut otettua kaikkia kuvia, jotka halusin. Sillä eihän matkakohteita muisteta pään sisällä, vaan koneen näytöllä.

Ulurun jälkeen tarkastimme Kata-Tjutan, ison kiven lähellä olevan kivimuodostelman, joka ei ollut aivan yhtä vaikuttava kuin itse Ayer's Rock. Paikan päällä meni iltapäivään asti, minkä jälkeen suuntasimme kohti Alice Springsiä.

Noin 80 kilometriä ennen kaupunkia löysimme pysäköintipaikan, jossa sanottiin, että 24 tunnin pysähtyminen sallittu. Emme olleet halunneet nukkua tien vieressä outbackissä, mutta paikka tuntui tarpeeksi turvalliselta, joten jäimme sinne. Seuranamme meillä oli kaksi autokuntaa: vanhempi ja nuorempi pariskunta.

Kaivoimme retkituolit esiin ja levitimme ne auton taakse. Aurinko laski ja luonnon äänet muuttuivat. Läheisestä pusikosta kuului jonkin koirankokoisen eläimen liikehdintää. Tähdet ilmaantuivat hitaasti ja istuimme ulkona tuijottaen kirkasta tähtitaivasta.

Laskin vähintään kolme tähdenlentoa, puolenkymmentä satelliittia ja tasan kaksi tähteä, jotka tuntuivat tanssivan paikallaan. Kun katsoin taivasta tarpeeksi kauan, pystyin kuvittelemaan tähtitaivaan kolmiuloitteiseksi. Minä olin yksi taivaankappaleista ja kelluin mittaamattomassa avaruudessa.

Kun palasin takaisin maan pinnalle, aloimme valmistautua Alice Springsin valloittamiseen nukkumalla kunnon yöunet.