Kun kirjoitin sähköpostia takaisin Suomeen, tajusin, että olen nähnyt monia asioita negatiivisessa valossa. Siksi kirjoitankin nyt vaihtoajan hyvistä puolista.
Asun mahtavassa talossa mukavien ihmisten kanssa. Syön ateriani ulkona ja katselen maisemia. Kun kesä tulee, siitä tulee vielä nautittavampaa. Olen oman itseni herra: syön mitä haluan, milloin haluan. Teen mitä haluan, milloin haluan.
Olen tutustunut muutamaan hyvään tyyppiin, joiden kanssa luultavasti matkustelen lomilla ja lukukauden jälkeen. Elämä muutenkin on varsin stressitöntä. Minun ei tarvitse ajatella kotimaan kouluasioita. Elän päivän kerrallaan.
Kurssit ovat niin helppoja, ettei minun tarvitse nähdä niitä varten liikaa vaivaa. Näen, miten eri yliopistot toimivat ja opin arvostamaan enemmän suomalaista yliopistokulttuuria. Näen myös miten eri kulttuurit toimivat ja opin arvostamaan niitä ja omaani.
Olen menossa kohti kesää. Joka päivä lämpimät ilmat ovat lähempänä. Aurinko paistaa hiukan pitempään.
Ehkä olen kulttuurishokin taittokohdassa, jossa kriittisyys antaa tilaa hurmiolle. Ehkä annan elämän valoisalle puolelle tilaisuuden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti