Arki

Keitin pottuja ja käristin jauhelihaa. Ketään muuta ei ole kotona. Koulun alkuun on vielä kaksi viikkoa. Voin jo tässä vaiheessa sanoa, että jaetussa asunnossa on parempi asua kuin yksiössä. Ainakin näin vaihdon aikana. Muuten aika tulisi pitkäksi.

Mestarikokki Jukka loihti itselleen juuri loistoaterian. Kaasuhella osoittautui yllättävän käteväksi. Ruoka oli hyvää, mutta se saattaa johtua siitä, että tein sen itse. Niinhän sitä sanotaan, että jotkut asiat on parempia itsetehtyinä: ruoka ja lapset ainakin.

Lähin ostoskeskus on kolmen kilometrin päästä, ja tänään laitoin urheilushortsit jalkaan ja juoksin ostoksille. En siksi, että siellä olisi ollut niin hyviä tarjouksia, vaan koska tarvitsin mausteita ja öljyä. Tarkistin samalla paikallisen tavaratalon ja huomasin, että markettivaatteet ovat hivenen halvempia kuin Suomessa. Kun kesä tulee, ostan joka päivälle omat shortsit ja t-paidan.

Kun hölkkäilin takaisin, joku auto tuuttasi minulle. En ole täysin varma, mistä se johtui, mutta se saattoi aiheutua siitä juoksin ylämäkeen Taipeista ostetuissa liian isoissa shortseissa kantaen kauppakassia. Asiaan liittyen naapuruston pikkupojat kysyivät, etsinkö jotakin, kun lähdin kävelemään kohti yliopistoa. Selvästikään kukaan ei kävele täällä.

Tapasin tänään myös yliopiston latinanopettajani, joka osoittautui mukavaksi vanhaksi muoriksi. Hän näytti minulle kirjastoa ja osoitti, mistä latinan kirjat löytyvät. Hän myös tarjosi autoaan minulle lainaan, jos joskus tarvitsen sitä. Ja hän kertoi, että hänen ystävällään on mökki Blue Mountainsilla ja jos sattuu, että haluan mennä sinne, niin se varmaan onnistuu. Aika varmaan kuluu Australiassa eri tahtia, sillä en tarjoaisi noita asioita, vaikka olisin tuntenut toisen pari vuotta saatikka sitten kaksikymmentä minuuttia.

Yöllä oli todella kylmä ja vaikka pidän viileässä nukkumisesta, tämän talon lämpötila on ehkä hivenen liian alhainen. Vedin peiton kaulaan asti ja välilakanan korvien yli, joten säilyin hengissä. Australiassa on kummallinen tapa petata sänky – tai siis sijata vuode, kuten ala-asteen opettajani Good Morning, Mr. Peltola tapasi korjata –, sillä pussilakanaa ei ilmeisesti vaihdeta niin useasti kuin kotipuolessa, vaan alulakanan ja peiton väliin laitetaan yksi tavallinen lakana. Muista kummallisuuksista mieleen nousee juustoleikkuri, joka koostuu lähinnä kahvasta ja sen väliin pingotetusta rautalangasta. Yritin tänään etsiä kaupasta perinteistä juustohöylää, mutta en löytänyt sitä. Jos joku lähettää minulle postia tänne Australiaan, mukaan voi laittaa siis suomalaisen rehellisen juustohöylän.

Eilen katselin ensi kertaa paikallisia uutisia ja näyttivät lähinnä siltä kuin kotoinen Seitsemän päivää olisi istutettu Urpo Martikaisen tuolille. Ilta oli täynnä sensaationhakuisia uutisia siitä, miten valtion tuissa voi huijata itselleen huipputulot, miten jotkut paikalliset leipomot myyvät sour breadia (jonkinlaista hapanta leipää ilmeisesti), jonka leivonnassa on käytetty hiivaa ja miten paikalliset julkimot herjaava toisiaan Twitterissä. Saattaa toki olla, että kyseessä ei ollut ihan Yleä vastaava kanava.