Tunnisteet

12 apostolia (1) Aasia (1) Adelaide (1) aerobic (2) Alice Springs (1) arvoitus (1) Australia (13) automatka (1) Ayer's Rock (3) Backpackers Hostel (1) benji-hyppy (1) big brother (1) bloggaus (6) Blue Lagoon (1) body attack (2) body pump (1) Brandon Sanderson (1) Broken Hill (1) buzz (1) Christchurch (1) Cold Rock Ice Creamery (1) Coober Pedy (2) delfiini (1) Deutchland (1) duck face (1) elektroniikka (2) elintaso (1) elokuva (1) ennustaminen (1) eutanasia (1) Fidzi (4) Fiji (1) Flinders Ranges (2) Geelong (1) haiku (1) hintataso (2) hostelli (1) ikoni (1) journalismi (1) kajakki (1) karma (1) Kata Tjuta (1) kenguru (1) Keski-ikäiset naiset (1) KFC (1) kirjoituskilpailu (1) kotiinpaluu (1) Kuinka kuulostaa älykkäältä (2) kulttuurishokki (2) kuu (1) lapsuus (2) Leivänheitto (1) lemmikkieläin (5) logo (1) lucid dreaming (1) Maalarinteippi (1) Mars (1) matkailu (1) matkakertomus (2) matkapuhelin (1) matkatavarat (1) Melbourne (1) Memorial Hall (1) muistelmat (2) muistot (1) naapurikateus (1) Nadi (1) Nevis Arc (1) Nevis Bungy (1) Newcastle (13) Newsweek (1) nisäkkyys (1) oopperatalo (1) opaalit (1) opas (1) Orroroo (1) pikaruoka (1) poliisi (1) Port Macquarie (1) prototyyppi (1) road trip (16) Road Trip Vol. 2 (2) Robert Jordan (1) runous (1) ruoka (4) Saksa (1) saksalaiset (1) selkouni (1) seurapiirit (1) shoppailu (1) sijamuodot (1) sosiaalisen median pelisäännöt (1) Sun Moon lake (1) suomen kieli (6) Suomi (2) Sydney (4) Taipei (11) Taipei 101 (1) Taipei Zoo (1) Taiwan (4) Torquay (2) tuo kaunis kieli (1) Uluru (5) Uusi-Seelanti (8) vaatetus (1) vaihto-opiskelu (3) Vesa Keskinen (1) vihannekseksi muuttuminen (1) vihannes (1) Viisikko (1) Wheel of Time (1) word of mouth (1) yliopisto (1) ystävät (1) yöelämä (4)

lauantai 31. heinäkuuta 2010

Perjantai-illan huumaa

Siellä, missä on jalkapallo, on saksalaisia. Tämä vanha totuus tuli todistettua kampuksen urheilukentällä, kun vaihtarit ja tutkintoaan ulkomailla täydentävät kokoontuivat pyöreän pallon ympärille. Pelaamassa oli saksalaisten lisäksi ihmisiä ympäri maapallon.

Pelit olivat sopivan rennot, vaikkakin sivurajaheitot ja kulmapotkut erottivat ne kotoisista otteluista. Ilma oli pitkästä aikaa lämmin, mutta kentästä roiskuva rapa piti sääret kylminä. En halua tietää, minkälaista on pelata jalkapalloa, kun täällä on kesä.

Pelin jälkeen osa porukasta halusi lähteä baariin. Yksi vanhempi saksalaisherrasmies (ainakin 27-vuotias) asuu aika lähellä minua, joten hän lupasi hakea minut mukaan autollaan. Niinpä seurueemme suuntasi tarkistamaan Newcastlen perjantaimenot. Mukaan liittyi vielä toinen, vielä vanhempi herrasmies Iranista, ja poppoomme oli koossa.

Toisen vanhan sanonnan mukaan Newcastle on kuollut perjantaisin ja parin ensimmäisen baarin jälkeen sanonta osoittautui sellaiseksi kuin vanhat sanonnat usein osoittautuvat: toisinaan paikkaansa pitäväksi, toisinaan ei. Osassa baareja oli vain paikallisia, jotka näyttivät lähinnä siltä, että he etsivät paikkaa sijoittaa nyrkkinsä, osassa taas meno oli enemmän kuin kotona. Suurimpana erona ehkä on, että täällä ei ole niinkään yökerhoja, vaan baarit ovat yhdistelmiä pystybaareista ja klubeista.

Ja joka paikassa soittaa livebändi. Kolmas vanha totuus on, että Newcastlessa on eniten artisteja asukasta kohden kuin missään muualla Australiassa. Kuulimme illan aikana pari samaa kappaletta eri sovituksin, ja kaikkialla ihmiset ottivat ne vastaan kädet heiluen ja silmät puolitangossa.

Alkoholinkäyttökulttuuri on myös näissä kahdessa maassa samankaltainen huolimatta meitä erottavista mantereista ja meristä. Vastaamme tuli muun muassa keskeltä autotietä pikkulan löytänyt herrasmies, horjuvin askelin etenevä herrasmies, puistolla nukkuva herrasmies, liian pieniin vaatteisiin pukeutunut liian iso neiti ja muita nähtävyyksiä, joiden esiintymisvarmuus on suuri myös Suomen perjantai-illassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti