Tunnisteet

12 apostolia (1) Aasia (1) Adelaide (1) aerobic (2) Alice Springs (1) arvoitus (1) Australia (13) automatka (1) Ayer's Rock (3) Backpackers Hostel (1) benji-hyppy (1) big brother (1) bloggaus (6) Blue Lagoon (1) body attack (2) body pump (1) Brandon Sanderson (1) Broken Hill (1) buzz (1) Christchurch (1) Cold Rock Ice Creamery (1) Coober Pedy (2) delfiini (1) Deutchland (1) duck face (1) elektroniikka (2) elintaso (1) elokuva (1) ennustaminen (1) eutanasia (1) Fidzi (4) Fiji (1) Flinders Ranges (2) Geelong (1) haiku (1) hintataso (2) hostelli (1) ikoni (1) journalismi (1) kajakki (1) karma (1) Kata Tjuta (1) kenguru (1) Keski-ikäiset naiset (1) KFC (1) kirjoituskilpailu (1) kotiinpaluu (1) Kuinka kuulostaa älykkäältä (2) kulttuurishokki (2) kuu (1) lapsuus (2) Leivänheitto (1) lemmikkieläin (5) logo (1) lucid dreaming (1) Maalarinteippi (1) Mars (1) matkailu (1) matkakertomus (2) matkapuhelin (1) matkatavarat (1) Melbourne (1) Memorial Hall (1) muistelmat (2) muistot (1) naapurikateus (1) Nadi (1) Nevis Arc (1) Nevis Bungy (1) Newcastle (13) Newsweek (1) nisäkkyys (1) oopperatalo (1) opaalit (1) opas (1) Orroroo (1) pikaruoka (1) poliisi (1) Port Macquarie (1) prototyyppi (1) road trip (16) Road Trip Vol. 2 (2) Robert Jordan (1) runous (1) ruoka (4) Saksa (1) saksalaiset (1) selkouni (1) seurapiirit (1) shoppailu (1) sijamuodot (1) sosiaalisen median pelisäännöt (1) Sun Moon lake (1) suomen kieli (6) Suomi (2) Sydney (4) Taipei (11) Taipei 101 (1) Taipei Zoo (1) Taiwan (4) Torquay (2) tuo kaunis kieli (1) Uluru (5) Uusi-Seelanti (8) vaatetus (1) vaihto-opiskelu (3) Vesa Keskinen (1) vihannekseksi muuttuminen (1) vihannes (1) Viisikko (1) Wheel of Time (1) word of mouth (1) yliopisto (1) ystävät (1) yöelämä (4)

perjantai 2. heinäkuuta 2010

Taipein yöelämä

Se oli kuin elokuvasta. Hostellissa tapaamieni kahden tyypin kanssa sovimme menevämme illalla kaupungille. Annoin Leelle sähköpostiosoitteeni ja sovimme, että hän ottaa sitä kautta yhteyden minuun ja J.P.:hen, jotka asuimme vielä hostellilla. Illalla yhdeksän aikaan viestiä ei kuulunut, mikä tarkoitti sitä, että meillä ei ollut mitään keinoa ottaa Leehin yhteyttä. Myönnetään, ettei tilanne ollutkaan ihan suoraan valkokankaalta: jos Lee olisi ollut nainen ja jos sähköpostiin olisi tullut lähetysongelma, ja me olisimme viettäneet yön vaellellen Taipein katuja etsien toisiamme, niin ehkä sitten siinä olisi ollut aineksia siirappiseen komediaan.

Lopulta ilta päättyi tragikoomiseksi kaverifilmiksi. Päätimme J.P.:n kanssa lähteä tarkastamaan Taipein yöelämää omillamme, mutta meillä ei ollut tietoa, missä päin baareja on. Pikainen Google Maps -tarkistus näytti, että kaikki klubit ja baarit olivat keskittyneet tietylle alueelle. Painoimme mieleemme pari osoitetta ja hyppäsimme metroon. Kello oli siinä vaiheessa jo lähes kaksitoista, joten emme pääsisi metrolla enää takaisin, vaan meidän pitäisi ottaa taksi. Laskeskelimme kuitenkin, että kahdestaan se ei tulisi kovin kalliiksi.

Kun olimme kävelleet määränpäässämme muutama sadan metrin verran, alkoi käydä ilmeiseksi, että Taipeissa ei ole samalla tapaa kadunvarsibaareja kuin länsimaissa. Pikkukojut olivat kiinni eikä kaduilla liikkunut enää paljon ketään. Lämpötila alkoi lähennellä kolmeakymmentä, joten ilma oli miellyttävämpi kuin päivällä. Lisäksi kaduilla tuntui olevan varsin turvallista, emmekä nähneet humalaisia tai räyhääjiä. Luultavasti siksi, että lähellä ei ollut paikkoja, joissa juoda.

Kierreltyämme tunnin päätimme ottaa taksin ja ajaa Bade Rd:ia pitkin. Taksikuski ei paljon puhunut englantia, mutta hän tuntui ymmärtävän, mitä haemme, sillä hän pysähtyi tavalliselta länsimaalaiselta pystybaarilta näyttävän ravintolan eteen. Paikka oli täynnä ja sisäänpääsy oli 150 dollaria, eli noin vitosen, joten jatkoimme matkaa. Lopulta ostimme yömarketista tölkit taiwanilaista olutta ja kävelimme ympäriinsä. Pysähdyimme pariksi tunniksi öiseen puistoon juttelemaan, kunnes lopulta nappasimme taksin, joka kiidätti meidät takaisin pääasemalle. Jos tarkoituksena on kulkea taksilla Taipeissa, kannattaa kirjoituttaa määränpään nimi kiinalaisin kirjaimin, sillä kuskimme ei ymmärtänyt, että halusimme mennä Taipei Main Stationille. Onneksi minulla oli lompakossa hostellin tietokortti, johon oli kirjattu ajo-ohjeet.

Memorial Hall ja muut kujeet

Seuraavana päivänä lähdimme J.P.:n ja toisen kanadalaisen, Dannyn, kanssa tarkastamaan yhden Taipein kuuluisimmista turistikohteista, joita ei lopulta ole kovin monta. Määränpää oli Chiang Kai-shek Memorial Hall, entisen presidentin kunniaksi rakennettu valtava rakennus. Samalla aukiolla oli myös teatteri ja konserttisali, jotka näyttivät perinteisen aasialaisilta. Aurinko alkoi paistaa, joten aukiolla tuli kuuma, mutta teatterilta ostettu appelsiinimehu auttoi asiaa. Juoma maksoi muistaakseni noin 60 dollaria, eli 1,5 euroa, mikä ei ole Aasian hintatasolla kovinkaan halpa.

Ylipäänsä minulla on ollut onnea ilmojen suhteen, sillä täällä ei ole satanut kertaakaan oleskeluni aikana, vaikka sääennustus povasi rankkoja sateita ainakin viikoksi. Toivottavasti hyvät säät jatkuvat sillä suunnitelmissa on suunnata Dannyn kanssa johonkin Taiwanin pienemmistä kaupungeista alkuviikosta. Hostellit ovat varsin otollisia paikkoja matkaseuran löytämiseen, sillä monet ovat samassa tilanteessa. Danny kertoi myös, että hänellä on tapana alkaa jututtaa kaikkia länsimaalaisen näköisiä ja lyöttäytyä sitten heidän seuraansa.

Nyt illalla on tarkoitus vielä lähteä läheiseen elokuvateatteriin katsomaan, minkälainen tarjonta siellä on. Elokuvia ei ole dubattu ja ohjelmistossa on oikeastaan pelkästään Hollywood-elokuvia, joten sopivan löytämisen ei luulisi olevan aivan mahdotonta. Hetken istuminen ilmastoidussa teatterissa kuulostaa sopivalta tauolta helteessä kävelemisestä. Sandaalit ovat hiertäneet jalat rakoille, mutta onneksi mukaan otettu urheiluteippi estänee uusien syntymisen.

1 kommentti:

  1. Jaa, ei täälä näemmä tarvikaan perustaa omaa blogia kommentoidakseen. Se sääennustussivu varmaankin povaa aina kauheita sateita niille, jotka kattelee lomasäitä. Se sama sivu ennusti minunki reissusta paljon sateisempaa, mitä se sitte oli. Ne meteorologit kai toteuttaa positiivisten yllätysten ideologiaa. Ja hyvä, että siitä urheiluteipistä oli siis sittenkin hyötyä. Meetteköhän muuten yksityiskoneella vai taksilla sinne pienempään kaupunkiin? T: mie

    VastaaPoista