Maanantaina lähdimme Taipeista kello 10.50 kohti Taichungia. Luotijuna kiiti maaseudun läpi kohti etelää, mutta ei välttämättä kokemuksena ollut 700 dollarin (18 euron) arvoinen. Pääsimme sillä kuitenkin perille Taichungiin alle tunnissa, kun taas bussimatka kestää kolme tuntia. Joten jos on kiire, HSR voi olla oikea valinta.
Taichungin HSR-asemalla löysimme melko helposti bussin, joka matkaa Sun moon lakelle, joka on ilmeisesti Taiwanin suurin järvi ja suosittu turistikohde paikallisille. Matka perille kesti noin puolitoista tuntia, mutta määränpäässä aukeni hieno näkymä järvelle. Vihreä vesi ja korkealle kohoavat vuoret olivat luonnonnähtävyyksien parasta antia tähän mennessä. Ostimme Dannyn kanssa 400 dollarilla liput, joilla pääsimme veneillä ympäri järveä ja lisäksi gondolihissillä ylös näköaloja katsomaan.
Hotellin löysimme heti bussista ulos astuessamme. Respan nainen ei puhunut juurikaan englantia, mutta saimme selville, että huone kahdelle maksaa yöltä 1500 dollaria. Se ei ollut halvin kohtaamamme hinta, mutta ihan tarpeeksi edullinen tarpeisiimme. Itse Min Ren Hotel ei vakuuttanut tasollaan: huoneet ovat puhtaat, mutta hotellissa ei ole wlania ja Taipei Backpackers hostellissa on paljon parempi palvelu paljon alhaisemmalla hinnalla. Mutta kyllä tämä yöpaikaksi kelpaa.
Olimme perillä Sun moon lakella vähän ennen kahta ja seitsemän aikaan olimme kiertäneet koko alueen. Kovin pitkäksi aikaa tämä kohde ei siis tarjoa nähtävää. Hengähdyksenä Taipeista tämä toimii kuitenkin oikein hyvin. Huomenna suuntamme Taichungin kaupunkiin, josta palaan illalla takaisin Taipeihin. Keskiviikkona ajattelin pestä pyykkiä hostellilla ennen lentoa Sydneyhin. Tämä loma alkaa siis pikku hiljaa lähentyä loppuaan. Minusta tuntuu kuin olisin nähnyt aika paljon siitä, mitä Taiwanilla on tarjota. Matkakumppanini Danny jatkaa Taichungista etelää ja kiertää Taiwanin saaren kokonaan. Etelässä on varmasti paljon nähtävää, joten Taipeihin ei kannata jäädä homehtumaan paria päivää pitempään.
Kohta pitää aloittaa uusi elämä Australiassa. Odotan oikeastaan sitä, että löydän itselleni asunnon ja pääsen vähän asettumaan. Matkailu on mukavaa, mutta samalla stressaavaa ja minusta tuntuu kuin rahaa palaisi koko ajan. Sitähän se matkustelu tietenkin on. Kun ei millään malta jättää jotakin tekemättä, tili vähenee vääjäämättömästi. Onneksi minulla on vielä säästöjä jäljellä.
Sun moon lakesta jää varmaan mieleen gondolihissiajelu sekä Dannyn kanssa vietetty ilta paikan sataman liepeillä. Se hyvä puoli yksin tehdyissä matkoissa on, että niillä törmää ihmisiin, joihin tulee tutustuttua hetken ajan ennen kuin molemmat jatkavat omaa matkaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti